KALAALLIT AMERIKAMIK PISSARSIARPAAT

Michael Thervilimit allanneqarpoq

Kalaallit Nunaanni Naalakkersuisut siulittaasuat Múte B. Egede photo by Getty Images

Trumpip aqutsisoqarfia naapertorlugu kalaallit amerlasuut amerliartorusupput. Kisiannili misissuinerit kingulliit Trumpip naalakkersuisuisa oqaatigisaat tapersersorneq ajorpaat. Ilumut, nalunaarutigineqarpoq kalaallit 85%-iisa amerlanersaasa Amerikamut ilaalernissaq itigartitsissutigisimagaat. Aamma nalunaarutigineqarpoq kalaallit 45%-iisa missaat Trumpip naalakkersuisuisa Kalaallit Nunaata pisiarineqarnissaanut aammalu Amerikap annertusarneqarnissaanut tunngatillugu sakkortuunik oqallinnerat ulorianartorsiortitsisutut isigigaat.

Kalaallit Nunaanni inuiaqatigiinnut apeqqutaanngilaq Trumpip aqutsisoqarfiata qeqertaq Amerikami isumannaallisaanermut pingaaruteqartutut isigineraat, Danmark aamma Kalaallit Nunaat tamarmik ministeriunerup Múte B. Egedep oqarmat: "Kalaallit Nunaat tassaavoq." tuniniarneqanngitsoq Siusinnerusukkut allaaserisami qulequtartalimmi: ”KALAALLIT NUNAAT TUNIUNINNAANNGILLAQ”, erseqqissarparput malinnaavingaa:

– Ilisimasariaqarpat tassaavoq, Kalaallit Nunaat pinngortitami pisuussutinik ultra-mik pisuussuteqarpoq, pinngortitami pisuussutit annersaat sikup ataani unittooqqavoq. Pinngortitami pisuussutit soorlu kannussaq, kuulti, bly, molybden, nunap iluani pissutsit qaqutigoortut, titanium, zink, uuliamik, uuliamik, aamma grafit. Tamatumalu saniatigut Kalaallit Nunaat uuliamik 20 milliardit missaannik nassaarineqanngitsunik piginnittuuvoq.”

Issittumi kuultisiorfik taanna tassaavoq Amerikap anguniagaraa – allamik oqaatigisinnaanngilaq. Amerikap Kalaallit Nunaata nunasiaataanissaanik kissaateqarneranut pissutaasoq erseqqinnerpaaq akissutitut Danmarkip 2 milliardit dollarsinik pilersaarusiornialerpaa, nunami namminersortumi qeqertami sakkutooqarnikkut annertusarniarlugu, amerikamiut annertusaanissaannik aammalu nunasiaataanissaannik ulorianartorsiortitsinernut akerliussutsimik takutitsisussatut.

Ullumikkut kialluunniit siulittuutigisinnaanngilaa sorsunnersuaq qanoq ittuusoq qanittumi aallartissasoq. Kisianni politikkikkut ilisimatunit paasineqarpoq, Trumpip naalakkersuisuisa Kalaallit Nunaata ilanngunneqarnissaanik suliniuteqarnikkut amerikamiut annertusarnissaannik ulorianartorsiornerat kisiat naammassimasoq, pisariaqanngitsumik geopolitikkikkut pissutsit piviusunngortinnissaannut, tamannalu Europa tamakkerlugu ripple effect-imik uppernarsaatissaavoq.

Geopolitikkikkut misissuisartut ilisimatullu ilaat mikisoq apeqqusiivoq, U.K.-p ilaasinnaanersoq aamma/imaluunniit minnerunngitsumik amerikamiut tapersersorsinnaanersut, Kalaallit Nunaata pinngitsaalisaalluni tigusinissamik toqqaasinnaappat. Uani VEDA Communications-imi akissuteqaaterput tassaavoq, U.K-mi naalakkersuisut taamatut iliuuseqarnissamik amerikamiut siunnersuutigaat allaat entertain-ersinnaappata, tamanna pissusissamisuunngilaq.

Oqaatigineqarpoq Frankrigip kalaallit tapersersorlugit sakkutuuminik nassiussinissani neqeroorutigisimagaa. Franskit sakkutuuisa pillugit oqaatigineqarsinnaasunik arlalinnik peqarpoq, kisianni ataaseq kikkut tamarmik isumaqatigiissutigisinnaasaat, tassaavoq ”pull out game”-tik nukittuujusoq.